« Taas mennään! »En tiedä mihin, mutta mä meen.

Kadonnutta etsimässä

Aiheet: Eränkäyntiä, Portfolio ♦ 31.12.2011 klo 18:10 ♦ Kommentit pois päältä artikkelissa Kadonnutta etsimässä
Kadonnutta etsimässä

Meilläkin harvinaistunut metso on aina ollut arvostettu riistalintu myös Keski-Euroopassa.  Mutta onko Saksassa vielä metsoja? Kysymys on aiheellinen, sillä metson kuvia ja ”Auerhahn”- nimeä näkee edelleen joka puolella Saksaa. Selvitimme asiaa ja kyllä: elävä legenda löytyy Schwarzwaldista.

Kun matkustaa Etelä-Saksassa, ei voi olla törmäämättä metso-aiheiseen. Metson kuvilla on koristeltu talojen seiniä, metson mukaan on nimetty lukemattomia majataloja ja hotelleja. Ja totta kai, Saksasta myös saa useampaa olutta, jonka etiketissä komeilee soiva metso. Mutta kysyttäessä paikallisilta onko metsissä samaisia lintuja, ei kenelläkään ole tietoa asiasta.

Metsästysravintola

Päädyin sattuman kautta kahville schwarzwaldilaiseen hotelliin. Ikkunasta kurkistanut mäyrä herätti kiinnostukseni, joten paikkaa piti mennä tutkimaan sisältäkin. Hotellin ravintola olikin omistettu metsästysaiheelle: seinällä roikkui niin täytettyä kettua kuin lehtokurppaakin. Ja kunniapaikalla oviaukon molemmin puolin istuivat musta metso ja koppelo. Takaseinällä vanha ja synkänvärinen maalaus esitti vuoristomaisemassa männyn oksalla soivaa metsoa.

Täytetyistä linnuista näki, etteivät ne olleet ihan viime vuosien saaliita. Hotellin työntekijän mukaan linnut olivatkin vähintään 50 vuotta vanhoja. Mutta hän vakuutti minulle, että metsoja löytyisi edelleen paikallisista metsistä.

Etsivä löytää

Vuoden päästä istun aamukahvilla metsotutkija Gerrit Müllerin kanssa schwarzwaldilaisen majatalon terassilla. Pöydän ääressä ovat myös Müllerin ranskalainen kollega Bernard M. Viry ja paikallisen metson suojelualueen hoitaja Hansjörg Frei. Heillä on vastaukset kaikkiin kysymyksiini ja enemmänkin.

Metso on Müllerin mieliaihe. Hän pinoaa pöydälle tutkimustuloksia ja opuksia suojelluista eläinlajeista. Hetkessä käy ilmi, että Saksassa on paneuduttu metson tutkimiseen antaumuksella, jonka rinnalla suomalainenkin metsotutkimus kalpenee. Metsotutkimuksen ja lajin suojelun työllistämien ihmisten määrä on likipitäen sama kuin metsojen pääluku. Ja rahaakin on mennyt, useampia miljoonia…

Metsästys ja Kalastus  9/2011

Tags: ,

  • Viimeisimmät kommentit